maanantai 29. helmikuuta 2016

Korusetti rippilahjaksi + muuta sälää


Tein rippilahjaksi korusetin, aika pitkälti samalla tekniikalla kuin mitä tein aiemmankin sydän-kaulaketjun. Tällä kertaa tosin tein tämän hopealangasta, vihreistä swarovskeista ja lamppuhelmistä. Rannekorussa tosin on vaan swarovskeja ja hopealankaa.

Rannekorussa tein sydämen ja ketjuosan väliin ikuisuus-symbolilta näyttävät korulinkit, ne eivät näy kuvassa kovinkaan selkeästi - valitettavasti.
Olen vähän pettynyt tuohon kasikkoputkeen jota tein myöskin rannekoruun, ei näytä niin nätiltä kuin toivoin, mutta lopputulos on kuitenkin kaunis. Toivottavasti kelpaa kuitenkin saajalleen.  



Kokeilin myös peyote-tekniikkaa. Kuvassa rannekoru on vielä kesken (kuten on tälläkin hetkellä), en ole hankkinut vielä sopivaa korulukkoa siihen - en osannut päättää millainen tähän sopisi parhaiten.
Helmet eivät ole ihan niin tasalaatuisia kuin olisi suotavaa, mutta kyllä nekin kävivät hyvin tähän harjoitus-työhön.




tiistai 23. helmikuuta 2016

Sydän-kaulakoru

 Viime aikoina on ollut inspiraatio hukassa. Tai jos tarkkoja ollaan, niin on tuntunut siltä ettei tarvikelaatikoistani löydy mitään inspiroivaa - kunnes sitten eilen inspiraatio syntyi kuin tyhjästä.




Aloin ensin taivuttelemaan aalto-linkkejä, ja hetken päästä huomasin taivutelleeni myös sydämen. Johon tein yksityiskohtia mm. kieputtamalla toiseen reunaan ohuesta (0,4mm) hopeoidusta kuparilangasta teho-kuvion.
En omista jigiä, joten aallot ja rinkulat eivät ole täysin saman muotoisia.




Pohdin että voikohan näitä yhdistää millään tavoin, ja muistin että olin facebookin korutarvike-ryhmästä ostanut foliolamppuhelmiä. Ne sointuivat oikein nätisti tähän.

Sitten kaivelin vähän swarovskin kristalleja tuohon ihan isoon sydämeen roikkumaan.
Ja kieputin muutamat renkaat jatkoksi tuolle ketjulle, jotta siitä syntyisi sopivan mittainen.
Aikaa tähän hommaan meni suurin piirtein 4,5h. Mikä on ihan kiitettävä aika, kun on välillä pohtinut tuleekohan tästä kuitenkaan mitään.

Ja voi kyllä, kyllä siitä tuli.
Viime hetken fiksaaminen: Laitoin aaltoihin rinkulat, kun ne voivat venyä käytössä muodottomiksi.


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Hopealankaa monessa muodossa

Vääntelin ja kieputtelin hopeoidusta kuparilangasta sormuksia, kaikki kolme sormusta ovat tehty samalla pohjalla. Jokainen niistä kuitenkin sai kuitenkin omanlaisensa muodon. Ensimmäinen jonka tein, on tuo kuvan keskimmäinen. Seuraavaksi kokeilin tehdä sen saman ilman kiveä - siitä tuli huomattavasti kauniimpi, vaikkakin on yksinkertaisempi. Ja viimeisin on tuo isoimmalla kivellä varustettu oikean puolimmainen versio.

Katsojan silmissähän se kauneus on. Mikä sinusta on kaunein?





Näitä sormuksia edelsi kolmen tunnin ähellys kivensirujen ja puristehelmien parissa. Päätin tehdä vielä kaulakoruun koristeelliset kiemurat ketjun ja sirunauhan väliin.
Mallina toimi avokki, ja kuten kuvasta voi päätellä - kissankarvoja löytyy joka puolelta.
Ei auttanut edes tarraharja tähän.


 

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Unisieppari

Olin haaveillut pitkään tekeväni unisiepparin, en vain osannut tehdä sitä ilman ohjeita. Aikani nettiä selaillessani löysin blogin jossa oli vaihe vaiheelta ohje unisiepparin tekoon.
En tietenkään löytänyt mistään höyheniä tai nahkaa tähän hätään, mutta päätin tehdä unisiepparista oman versioni.

Käytin unisieppariin memory wireä rannekoru-koossa, vihreitä ja sinivihreitä puuhelmiä, rautalankaa, helmilankaa (kirjoilu), muutamia satunnaisia helmiä, välirenkaita ja muutaman lehden mallisen paljetin.

Lopputuloksena syntyi tämän näköinen:


Tämä menee ystävälle lahjaksi, osana kaikkea muuta kivaa mitä olen väsäillyt tässä viime aikoina :)

lauantai 13. helmikuuta 2016

Siemenhelmistä sormuksia ja rannekoruja


 Tässä viime aikoina olen väsäillyt yhtä sun toistakin (suurin osa toimimattomia ideoita jo syntyessään) korua, ideoiden aina vaan uutta.
Nyt tässä sitten päätin opetella uuden tavan punoa helmiä. Kokeilin siis tiiliseinä-tekniikkaa, jossa helemet muodostavat aavistuksen epätasaisen reunan. Helmet ovat siis päälleikkäin niin, että kaksi helmeä ovat aina seuraavan kerroksen helmen kanssa osittain päällekäin.

Tämä tekniikka on yllättävän paljon aikaa vievää. Tuon mustavalkoisen rannekorun tekemiseen meni n. 3,5h vaikka näyttääkin kovin yksinkertaiselta. Ajan kulu johtuu pitkälti siitä, että lanka menee saman helmen useamman kerran läpi, ja tekee punoksesta siis tukevan.

Käyttämieni siemenhelmien koko vaihteli paljon, joka johtui siitä etteivät ylety ihan parhaimmalle tasolle laadun suhteen. Mutta ovat silti huomattavan paljon parempia kuin esim. kiinasta tilatut.
Lankana käytin Tohon vahattua helmilankaa.


Päätin myöhemmin kokeilla miten tuo tekniikka toimisi sormusten teossa. Onnistuihan se. Helmien vain pitää olla huomattavan paljon pienempiä. Rannekorussa voi käyttää 4mm siemenhelmiä, mutta sormuksessa niiden täytyy olla 2mm, jottei siitä tulisi liian paksu ja leveä.



Ilostutin myös itseäni tekemällä fimomassasta riipuksia ja riipuspohjiin sopivia koristelevyjä.
(Ei suinkaan huomaa, että pidän kissoista ja olen pelannut biljardia joskus?)


maanantai 8. helmikuuta 2016

Kumihimo-tekniikka

Kumihimo-tekniikka on perinteinen Japanilainen punostekniikka. Kyseinen tekniikka on varsin yksinkertainen, ja siihen ei tarvita kuin kumihimo-levy ja lankoja. Itse olen ostanut kumihimo-levyn Blingistä (Turussa sijaitseva helmikauppa). Levyt ovat edullisia, ja niitä saa pyöreinä että neliön mallisina. Pyöreillä saa tehtyä punosta joka on pyöreää ja neliönmallisia käyttämällä saa levynauhaa.

Kumihimo-tekniikalla jotkut ovat tehneet mm. näyttelykoirien talutusremmejä, mutta niillä voi tehdä myös rannekoruja ja muita nyörejä.

Kumihimo-tekniikkaan voi käyttää mitä tahansa lankoja, esim. satiininauhaa ja jopa ompelulankaa, mutta siitä tulee hyvin ohutta. Lankojen määrä, sekä langan paksuus vaikuttaa työn lopputulokseen ja nyörin vahvuuteen.

Omissa töissäni olen käyttänyt pääasiallisesti puuvilla-lankaa. Työhön tarvitaan vähintään (4) neljä lankaa, mutta voi käyttää useampaakin, kunhan ovat parillisia määriä.
4 kpl 1m:n pätkää lankaa alkuvaiheessa riittää n. 20cm pitkään valmiiseen työhön.

Lankoihin voi myös pujottaa helmiä, mutta silloin suosittelen käyttämään puolia joihin langan päät laitetaan. Samoin myös silloin kun tehdään pidempää kuin 20cm pitkää työtä. Langat voivat sotkeutua muuten, ja työstä tulee kaksin verroin haasteellisempaa.

Kumihimo-tekniikkaan löytyy Youtubesta pilvin pimein ohjeita, suurin osa kylläkin englannin kielellä.
Perusohje on kuitenkin yksinkertaisuudessaan se, että:
1.Mitataan halutun verran lankoja, laitetaan ne keskellä olevaan reikään ja työn alkupäähän laitetaan paino. (esim. mustekynä käy kunhan se pysyy nyörin alapäässä ja sen saa siitä irti myöhemmin)

2. Langat laitetaan levyyn kiinni neljännesosiin viivojen molemmille puolille lanka.

3. Levy pyörii aina nuolen suuntaan, ylhäältä siirretään oikean puolimmainen lanka alas (kuvassa 24/25-välin lanka siirretään 7/8 väliin), ja alhaalta siirretään vastaavasti vasemman puoleinen ylös (9/10 välin lanka siirretään 23/24 väliin).


Mallikuva lankojen alkuasettelusta


4. Ja työ käännetään nuolen suuntaisesti toisen värin kohdalle. Toistetaan kohtaa 3. kunnes työ on halutun mittainen.

5. Työ päätellään, ja tehdään viimeistelyt. Esim. jos haluat rannekorun, laitat molempiin päihin lukon osat.

Esimerkki valmiista työstä